Dynaaminen Universumi

TkT Tuomo Suntola        In English

Dynaaminen Universumi

Dynaaminen Universumi (DU) on nollaenergiaperiaatteeseen perustuva ratkaisu neliulotteisen pallon pintana sulkeutuvalle kolmidimensionaaliselle (3D) avaruudelle. DU kuvaa 3D avaruuden sisäkkäisten energiakehysten järjestelmänä, missä jokainen liike- ja gravitaatiotila suhteutuu lepotilaan kuvitteellisessa homogeenisessa avaruudessa. 4D pallon pintana sulkeutuvan avaruuden laajeneminen merkitsee, että 3D avaruudella on ”kätketty nopeus” neljännessä ulottuvuudessa, 4D pallon säteen suunnassa. Tähän nopeuteen liittyvä liikkeen energia havaitaan laajenevassa avaruudessa massan lepoenergiana. Jokaiseen liikkeeseen avaruudessa summautuu avaruuden oma liike neljännessä ulottuvuudessa, ja jokaiseen paikalliseen gravitaatiovuorovaikutukseen summautuu avaruuden muun massan gravitaatiovuorovaikutus neljännessä ulottuvuudessa. Ilmiöiden suhteellisuus näkyy DU:ssa suorana seurauksena avaruuden kokonaisenergian äärellisyydestä; liikkeessä oleva atomikello käy hitaammin, koska osa sen energiasta sitoutuu liiketilan kineettiseen energiaan. DU ei tarvitse erillistä suhteellisuusteoriaa, eikä esim. siihen liittyvää ajan suhteellisuutta; DU:n viitekehyksessä aika ja etäisyys ovat ihmisen käsityskyvylle olennaisia universaaleja koordinaatistosuureita. DU tuottaa tarkat ennusteet sekä paikallisille ilmiöille että kosmologisille havainnoille, joissa DU ei tarvitse pimeää energiaa tai muita lisäparametrejä

Keskusteluohjelmia YLE:ssä

  • YLE Areena: Juuso Pekkinen, "Tuomo Suntola ja dynaamisen universumin teoria", 29.5.2018. Kuuntele YLE AREENASSA
  • YLE, Tiedeykkonen, Millennium-palkinto 2018: Tuomo Suntolan nerokas ALD mahdollisti nykyiset mikroprosessorit. Kuuntele YLE AREENASSA

Puheenvuoroja suhteellisuusteoriasta sekä fysiikan ja filosofian suhteesta Tieteessä tapahtuu -lehdessä:

      SUOMENKIELISIÄ KIRJOJA

Tieteen lyhyt historia

- vai pitkä tie luonnonfilosofian ja empirismin kohtaamiseen 

Tuomo Suntola, Physics Foundations Society ja Luonnonfilosofian seura 
Kolmas, täydennetty painos, (sidottu, 256 sivua), ISBN 978-952-68101-4-0 

Myynti:  Tiedekirja, verkkokauppa & myymälä, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki


Kirja jäljittää tieteellisen maailmankuvan kehityksen antiikista nykypäivään, keskittyen erityisesti filosofisiin ja teoreettisiin valintoihin, jotka matkan varrella on tehty. Kirjassa tarkastellaan myös mahdollisuutta teoriarakenteiden ja todellisuuskuvan uudelleenarviointiin filosofisia ja empiirisiä näkökulmia lähentäen, sekä osoitetaan tie Dynaamisen Universumin viitekehykseen. Kirjaan on sisällytetty yli sadan keskeisen tiedemiehen lyhyet elämäkerrat sekä lukuisia viitteitä ja linkkejä alkuperäiskirjoituksiin.

      ENGLANNINKIELISIÄ KIRJOJA       Dynamic Universe

SUOMENKIELISIÄ ESITELMIÄ

Uusimmat alussa

Tuomo Suntola: Miten Machin ajatukset ovat toteutuneet tieteen kehittyessä?

Luonnonfilosofian seura ja Oppihistoriallisen seuran teemailta 26.4.2018.

Esityksessäni tarkastelen Machin luonnonfilosofiaa suhteessa tieteen kehitykseen ja siinä tehtyihin valintoihin. Antiikin luonnonfilosofiasta välittyi pyrkimys ensisijaisten luonnonlakien löytämiseen (Thales, Anaksimandros, Pythagoras, Herakleitos, Aristoteles…). Toisaalta antiikin tähtitiede nojautui havaintojen suoraan matemaattiseen kuvakseen mikä johti mm. planeettojen liikkeen kuvaamiseen monimutkaisen episyklijärjestelmän avulla (Eudoksos,…Ptolemaios). Pitkän hiljaisen kauden jälkeen uusi askel tieteen kehityksessä käynnistyi Kopernikuksen valankumouksesta, joka mahdollisti aurinkokunnan kuvaamisen yksinkertaisten luonnonlakien avulla, mikä käynnisti matemaattisen fysiikan voimakkaan kehittymisen (Kopernikus, Kepler, Newton, Leibniz, Laplace…). 1800-luvun lopulla käynnistynyt seuraava kehitysvaihe johti suhteellisuusteoriaan ja kvanttimekaniikkaan, ja samalla havaintokeskeisyyden uuteen nousuun (Maxwell, Boltzman, Mach, Planck, Einstein, Bohr, de Broglie, …). Vieläkö Machin periaate on kunniassa? Onko positivismi johtanut havaintojen tarkkaan kuvaamiseen kokonaisuuden hämärtymisen kustannuksella?   Avaa esitys pdf

Tuomo Suntola, Päivän ja kuukauden pituuden kehitys viimeisen miljardin vuoden aikana. Planeettaratojen stabiilisuus.

Luonnonfilosofian seuran teemailta 6.3.2018: Aurinkokunnan ilmiöt ja niiden selitykset.

Eri puolilta maailmaa löydetyistä koraalifossiileista on luettavissa sekä vuosien että päivien jaksoja jopa 800 miljoonan vuoden takaa. Osasta koraalinäytteitä on havaittu myös vuorovesivaihteluiden synnyttämiä jaksoja. Näistä tiedoista voidaan päätellä vuoteen ja kuukauteen sisältyvien päivien lukumäärän kehitys. Alustuksessa tarkastellaan koraalifossiilien antamaa informaatiota kosmologiamallien pohjalta, ja verrataan tuloksia atomikelloilla mitattuun päivän pitenemään sekä maan ja kuun välisen etäisyyden mittauksesta saatuun informaatioon. Alustuksessa tarkastellaan myös planeettojen yhteisvaikutusta elliptisten ratojen pääakselin kiertymään sekä suhteellisuusteorian kiertymään tuonutta korjausta.

Tuomo Suntola, Kvantin olemus ja massan aaltoluonne - havaintojen kuvaamisesta ilmiöiden kuvaamiseen.

Luonnonfilosofian seuran teemailta 18.5.2017: Millaisen kuvan todellisuudesta kvanttimekaniikan tulkinnat antavat?

Dynamic Universe viitekehyksessä avaruus kuvataan neljännen ulottuvuuden kautta pallosymmetrisesti suljettuna energiasysteeminä, jossa liikkeen ja gravitaation energiat ovat tasapainossa (nollaenergiaperiaate). Tästä seuraa mm. että jokaiseen nopeuteen ja liikemäärään 3D-avaruudessa liittyy ortogonaali-komponenttina avaruuden laajenemiseen liittyvä nopeus ja liikemäärä neljännessä ulottuvuudessa. DU-viitekehyksessä pätee absoluuttinen aika, suhteellisuus kuvautuu paikallisesti käytettävissä olevan energian kautta (esim. liikkeessä oleva kello käy hitaammin, koska osa sen energiasta on sidottu liikkeeseen avaruudessa). DU ei tarvitse mm. suhteellisuusperiaatetta, ekvivalenssiperiaatetta, valon nopeuden postuloitua vakioisuutta, Lorentz-muunnosta, Planckin kvanttiolettamusta – nollaenergiaperiaate pallosymmetrisesti suljetussa avaruudessa sekä Maxwellin yhtälöt sähkömagnetismiin riittävät. Massa kuvautuu aaltoluonteisena energian ilmentämisen substanssina (sekä massaobjekteille että sähkömagneettiselle energialle).

Liikemäärä massa-aaltona: Massaobjektia (kuten esim. elektronia) voidaan tarkastella 3D resonaattorina, jonka sisäinen aallonpituus on Compton-aallonpituus. Kun tällainen massa-aaltoresonaattori liikkuu nopeudella v, havaitaan resonaattorin etu- ja taka-aalloissa Doppler-ilmiö, joiden erotuksena syntyy nettoaalto, jonka kuljettama liikemäärä on tarkalleen massaobjektin liikemäärää . Nettoaaltoa voidaan kuvata massaobjektin rinnalla etenevänä aaltorintamana. 

Kaksoisrakokoe: Kaksoisrakokokeessa on yhdentekevää, kummasta raosta itse massaobjekti menee; liikemäärää kuljettava aaltorintama menee kummastakin raosta, ja synnyttää varjostimella havaittavan interferenssikuvion. Interferenssikuvion syntymekanismiin voidaan soveltaa antenniteoriaa. Valokvantti (fotoni) on yhdestä alkeisvarauksen transitiosta syntyvä sähkömagneettinen aalto (laserista fokusoitu), joka kaksoisrakokokeessa synnyttää interferenssikuvion.

Tuomo Suntola: Entä, jos Einsteinilla olisi ollut käytössään tämän päivän instrumentit, havainnot ja tiedot?

Luonnonfilosofian seuran teemailta 10.11.2015: Yleinen suhteellisuusteoria 100 v.

Suhteellisuusteoriat konstruoitiin suhteellisuusperiaatteen ja ekvivalenssiperiaatteen pohjalta siten, että luonnonlait näkyisivät samanlaisina kaikissa liike- ja gravitaatiotiloissa. Testattavia luonnonlakeja olivat Newtonin liikelait, Maxwell’in yhtälöt ja interferenssiperiaatteella mitattu valon nopeus. Kaukoavaruus oletettiin yleisesti staattiseksi, atomien rakennetta eikä atomikelloja tunnettu. Mitä uusia näkökulmia nykyinen tietämys antaa perussuureiden hahmottamiseen ja määrittelyyn? Onko avaruuden geometria syy gravitaatioon vai seuraus gravitaatiosta? Vaikuttavatko liike ja gravitaatio aikaan vai atomikellon ominaistaajuuteen?

Voidaanko fysikaalista todellisuutta kuvata ymmärrettävästi?

Luonnonfilosofian seuran teemailta Tieteiden talossa 12.5.2015: FILOSOFIAN JA EMPIIRISEN TIETEEN KOHTAAMINEN. 

Alustajat 
Jaakko Hintikka: Luonnonfilosofia kvanttiteoriassa ja kvanttiteoria luonnonfilosofiassa. VIDEO 
Juha Himanka: Edmund Husserlin tieteen kriisistä. 
Avril Styrman: Suhteellisuusperiaate ja absoluuttinen samanaikaisuus. 
Ari Lehto: Periodin kahdentuminen, metafysiikkaa vai empirismiä?

Tuomo Suntola ja Tarja Kallio-Tamminen: Kvantin olemuksesta

Luonnonfilosofian seura, 4.3.2014.

Planckin yhtälö johdettiin aikoinaan mustan kappaleen säteilystä. Esityksessä tarkastellan mustan kappaleen säteilyn perinteistä johtoa, ja osoitetaan, että Plankin yhtälö voidaan johtaa myös antenniteoriasta, kun emittoivaa pintaa kuvataan antennikenttänä, jonka muodostaa pistelähteinä kuvatut emitterit. 
Planckin yhtälö on voidaan johtaa myös Maxwellin yhtälöistä, mikä osoittaa, että Planckin yhtälö ei kuvaa säteilyn itseisominaisuutta, vaan sähkömagneettisen säteilyn emissiossaa tapahtuvaa energiakonversiota. Tarkastelu osoittaa myös, että valon nopeus sisältyy Planckin vakioon piilotekijänä, jolloin Planckin yhtälö voidaan kirjoittaa muotoon E=h0/λ ∙c2 , missä suurella h0/λ on massan dimensio [kg]. maxwellin yhtälön ratkaisu merkitsee, että emitterissä yhden elektronin transitio siirtää yhteen jaksoon säteilyä Planckin yhtälön mukaisen energian, joka on samaa muotoa kuin massan lepoenergia. Suure h0=h/c on "pelkistetty Planckin vakio".

Tuomo Suntola, GPS-järjestelmän teoreettisista perusteista

GPS-meteorologian seminaari, Ilmatieteen laitos 27.11.2002

© 2018. Physics Foundations Society ry, Espoo, Suomi. Kaikki oikeudet pidätetään. 

Luotu Woo: lla®
This website may use Cookies
This website may use Cookies in order to work better. At anytime you can disable or manage it in your browser's settings. Using our website, means you agree with Cookies usage.

OK, I understand or More Info
Cookies Information
This website may use Cookies in order to work better. At anytime you can disable or manage it in your browser's settings. Using our website, means you agree with Cookies usage.
OK, I understand