Physics Foundations Society

Physics Foundations Society

- kohti ymmärrettävää todellisuuskuvaa

Physics Foundations Societyn tavoitteena on kehittää yhtenäisteoria, joka tuottaa sekä tarkat ennusteet että havainnollisen ja ymmärrettävän todellisuuskuvan.
Työmme perustana ovat TkT Tuomo Suntolan Dynaamisen Universumin malli, joka nollaenergiaperiaatteeseen nojautuen kuvaa universumin sisäkkäisten energiakehysten järjestelmänä, ja FT Ari Lehdon Periodin kahdentumisen malli, joka kahdentumismekanismiin perustuen selittää stabiilien rakenteiden synnyn ja fysikaaliset ominaisuudet alkeishiukkasista tähtitaivaan rakenteisiin. 

Tuomo Suntola

TkT Tuomo Suntola valmistui diplomi-insinööriksi Helsingin teknillisen korkeakoulun Sähköosastolta vuonna 1967 ja tekniikan tohtoriksi vuonna 1971 saman korkeakoulun elektronifysiikan laboratoriosta. Ammatillisen työnsä hän on pääosin tehnyt teollisuudessa materiaaliteknologian alalla, kehittäen mm. modernien integroitujen piirien valmistuksesssa välttämättömän Atomic Layer Deposition (ALD) -teknologian. Suntola on toiminut sivutoimisesti dosenttina Tampereen teknillisessä yliopistossa.

”Fysiikan perusteet ja tieteen filosofia ovat olleet minulle läheisiä asioita ja inspiraation lähteitä sekä tieteellisessä työssä että teknologian kehittämisessä. Luonnon rakenteissa ja prosesseissa näyttävät toistuvan yksinkertaiset säilymisen ja harmonian lait, jotka filosofisella tasolla avautuivat jo antiikin ajattelijoille.”

Ari Lehto

Ari Lehto (FT, fysiikka) huomasi 1980-luvun alussa, että periodin kahdentumisilmiö määrää aineen stabiilien rakenteiden fysikaaliset ominaisuudet. Kyseinen ilmiö on epälineaaristen dynaamisten systeemien universaali ominaisuus, joka ilmenee alkeishiukkasista kosmisiin rakenteisiin. Perusperiodi näyttää olevan luonnonvakioista saatava Planckin aika, joka on sama kaikille rakenteille. 

”Periodin kahdentumismekanismi saa luonnossa aikaan yksinkertaisen ja säännönmukaisen järjestyksen. Löytö lisää ymmärrystämme fysikaalisesta todellisuudesta ja aineen invarianteista ominaisuuksista”.

Professori (emer.) Ari Lehdolla on sekä teollinen että akateeminen tausta. Hän on keksinyt useita optisia ja sähkömekaanisia mikrokomponentteja ja systeemejä sekä niiden valmistusteknologioita.

Heikki Sipilä

Heikki Sipilä on tekniikan tohtori teknillisestä fysiikasta (1978). Monien teollisten aloitteidensa ja tarkkojen tieteellisten instrumenttien kehittämisen lisäksi hän on tutkinut fysiikan teorioiden perusteita, erityisesti Machin periatteen viestiä paikallisen ja kokonaisuuden yhteydestä.

"Tieteellisten teorioiden kokeellinen varmentaminen on lahjomaton; luonto ei ole rakennettu episyklien tai paramametrien korjailun varaan."

Tarja Kallio-Tamminen

Kallio-Tammisella on tohtorintutkinto teoreettisessa filosofiassa ja maisterintutkinto suurenergiafysiikassa. Hänen väitöskirjansa (2004) käsittelee kvanttimekaniikan perusteita, erityisesti todellisuuskäsityksen murrosta ja ihmisen aseman uudelleenarviointia. Viime vuosina hän on paneutunut myös tietoisuustutkimukseen ja joogafilosofiaan kehittäen EEG-avusteista meditaatiota yhteistyössä neurotieteilijöiden kanssa. 

"DU teoria uudistaa rohkeasti fysikaalisen kuvailun perusteita. Yhdessä periodinkahdennusmekanismin kanssa se tarjoaa kattavan ja selkeän perustan, joka mahdollistaa yhtenäisen todellisuuskuvailun. Aineellinen ja mentaalinen aspekti voivat olla harmoniassa keskenään."  

Avril Styrman

Avril Styrman (FT 2017). Tohtorintutkielmassaan hän soveltaa ekonomisen unifikaation metodia filosofisten ongelmien ratkomiseen. Metodissa taloudellisuuden/ekonomian periaatetta (unifikaation astetta tai suhteellista yksinkertaisuutta) käytetään tieteellisten ja filosofisten teorioitten ja niiden fuusioiden arviointikriteerinä. Absoluuttisen samanaikaisuuden, energian säilymislain, presentismin ja ontologisen realismin fuusio todetaan kaikkein ekonomisimmaksi saatavilla olevaksi fysiikan ja filosofian fuusioksi. Tätä fuusiota käytetään ontologisena pohjana käsitteille, semantiikalle ja ongelmien ratkaisuun. 

“Dynaamisessa Universumissa minua viehättää sen tarkkuus, yhtenäisyys ja yhteensopivuus absoluuttisen samanaikaisuuden ja presentismin kanssa."

Ajankohtaista

Futura 2/2020

Tulevaisuuden tutkimuksen seuran Futura-julkaisun numero 2/2020 on omistettu vallan käytölle. Pääkirjoituksessaan prof. Osmo Kuusi käsittelee mm. vallan käyttöä tieteessä, ja viittaa tiedeyhteisön tapaan käsitellä totutusta poikkeavia näkemyksiä ja teoreettisia tarkasteluja, kuten Suntolan Dynaamisen Universumin teoriaa. https://www.tiedekirja.fi/default/futura-2020-2.html. Lehdessä on julkaistu Suntolan artikkeli ”Tulevaisuutemme tarvitsee ymmärrettävän todellisuuskuvan”. 

Dynaaminen Universumi – kohti yhtenäistä teoriaa ja ymmärrettävää todellisuuskuvaa

TuTuHesa 28.1.2020. Havaittavan todellisuuden kuvaaminen voidaan tehdä

- Havaitsijakeskeisesti, suhteellisuusperiaatteeseen, kinematiikkaan ja metriikkaan perustuen, kuten suhteellisuusteoriassa. Tällöin valon nopeus ja aineen lepoenergia määritellään vakioiksi (liike- ja gravitaatiotilasta riippumattomiksi), jolloin ajan kulku ja etäisyydet tulevat liike- ja gravitaatiotilasta riippuviksi. Havaitsijaan nähden liikkuvan atomikellon hidastunut käynti selitetään ajan hidastumisella. 
- Systeemikeskeisesti, avaruuden kokonaisenergian säilymiseen perustuen, kuten Dynaamisessa Universumissa. Aika ja etäisyys ovat tällöin universaaleja koordinaatistosuureita. Valon nopeus määräytyy koko avaruuden dynamiikasta ja aineen lepoenergia paikallisesta gravitaatio- ja liiketilasta, jolloin mm. atomikellojen paikallinen käyntinopeus saadaan kellojen karakteristisen taajuuden kvanttimekaanisesta ratkaisusta. 

Kumpikin lähestymistapa tuottaa tarkkoja matemaattisia ennusteita havaittaville ilmiöille. Systeemikeskeinen lähestyminen mahdollistaa ymmärrettävän, kokonaisvaltaisen todellisuuskuvan, ja tuottaa ennusteet yksinkertaisemmalla matematiikalla ja oleellisesti vähemmillä lähtöolettamuksilla kuin havaitsijakeskeinen lähestyminen. Avaa PowerPoint-esitys.

Esitelmiä Luonnonfilosofian seuran tilaisuuksissa:

 

19.02.2019 Tuomo Suntola: Dynaaminen Universumi I. VIDEO - YouTube

Millennium 2018 teknologiapalkinnon saaja Tuomo Suntola esittelee kehittämäänsä fysiikan yhtenäisteoriaa. Johdantona Dynaamiseen Universumiin tarkastelemme nykyisten standarditeorioiden synty- ja kehityshistoriaa. Millaisin perustein on määritelty luonnonlait, joihin nykyiset teoriamme perustuvat, ja millaisia lisäolettamuksia on havaintojen selittämiseksi jouduttu lisäämän? Miksi suhteellisuusteoriaa tarvittiin? Mitä se ratkaisi ja mitä se ei ole ratkaissut? Mihin Dynaaminen Universumi perustuu ja mitä se ratkaisee? Miten Dynaaminen Universumi syntyi, ja miten se muuttaa käsitystämme todellisuudesta?
 
05.03.2019 Tuomo Suntola: Dynaaminen Universumi II. VIDEO - YouTube
Millennium 2018 teknologiapalkinnon saaja Tuomo Suntola esittelee kehittämäänsä fysiikan yhtenäisteoriaa. Kosmologian peruskäsitteet kosmologian standardimallin ja Dynaamisen Universumin viitekehyksissä. Kvanttimekaniikan keskeiset käsitteet DU:n viitekehyksessä. Ilmiöt ja havainnot, jotka Dynaaminen Universumi selittää tarkemmin ja/tai ymmärrettävämmin kuin nykyiset standarditeoriat. Yhtenäisteorian perusteista.
 

YLE Areena: Juuso Pekkinen, "Tuomo Suntola ja dynaamisen universumin teoria", 29.5.2018.

Kuuntele YLE AREENASSA 
Tekniikan tohtori Tuomo Suntola palkittiin juuri miljoonan euron Millenium-teknologiapalkinnolla. Palkinto myönnettiin ALD-teknologiasta joka mahdollistaa pienet, tehokkaat ja halvat muistit sekä prosessorit. Suntola on myös useiden vuosikymmenten ajan kehitellyt omaa maailmanselitysmalliaan. Dynaamisen universumin teoria haastaa mm. yleisen suhteellisuusteorian. Minkälaisesta tieteenfilosofisesta ajattelusta Suntola ponnistaa ja miten tieteellinen toisinajattelu on otettu kosmologien piirissä vastaan? Mistä dynaamisen universumin mallissa on kyse? Juuso Pekkinen haastattelee Tuomo Suntolaa. Kohtaamisia syvässä päässä. Juuso Pekkinen etsii suurempaa ymmärrystä ympäröivästä todellisuudesta. Hydraatiota intohimoiseen tiedonjanoon maanantaista keskiviikkoon kello kymmenestä yhteentoista.

YLE, Tiedeykkonen
Millennium-palkinto 2018: Tuomo Suntolan nerokas ALD mahdollisti nykyiset mikroprosessorit

Toukokuussa Tekniikan Akatemian TAFin Millennium-teknologiapalkinnon pokkasi tekniikan tohtori Tuomo Suntola, joka kehitti jo vuosikymmeniä sitten ALD-tekniikan eli atomikerroskasvatuksen. ALD on nykyisin välttämätön matkapuhelimien ja mikroprosessorien valmistuksessa, ja sen ansiosta kynnen kokoiselle piisirulle voidaan sijoittaa peräti 10 miljardia transistoria.

Tuomo Suntola on pohtinut pitkään myös kosmologian peruskysymyksiä ja luonut dynaamisen maailmankaikkeuden teorian, joka sotii vallassa olevia teorioita vastaan. Suntolan teoria tekee esimerkiksi tarpeettomaksi nykykosmologiassa esiintyvän pimeän energian. Tiedeykkösessä Tuomo Suntola kertoo ALD-tekniikan synnyn vaiheista, sen merkityksestä ja kehittämästään dynaamisen maailmankaikkeuden mallista. Toimittajana on Sisko Loikkanen.

Kirjaesittely Helsingin kirjamessuilla 27.10.2018

Dynaaminen Univesumi 

Myynti: Tiedekirja, verkkokauppa & myymälä, Snellmaninkatu 13, 00170 Helsinki 

2018 Millennium Teknologiapalkinto Tuomo Suntolalle

 
22.5.2018
2018 MILLENNIUM TECHNOLOGIAPALKINTO SUOMALAISELLE FYYSIKOLLE – TUOMO SUNTOLAN INNOVAATIO MAHDOLLISTAA TIETOTEKNISTEN LAITTEIDEN VALMISTAMISEN JA KEHITYKSEN
Miljoonan euron Millennium-teknologiapalkinto on myönnetty suomalaiselle fyysikolle Tuomo Suntolalle. Suntolan palkittu atomikerroskasvatusteknologia (Atomic Layer Deposition, ALD) on maailmanlaajuisessa käytössä oleva nanoteknologinen menetelmä. ALD-teknologialla valmistetaan muutaman atomikerroksen vahvuisia ohutkalvoja esimerkiksi mikroprosessoreihin ja muistikomponentteihin. Menetelmällä voidaan pinnoittaa monimutkaisia kolmiulotteisia rakenteita tarkasti atomikerros kerrallaan.
 
ALD-menetelmä on malliesimerkki käyttäjälle piilossa olevasta teknologiasta, joka on kuitenkin välttämätöntä näkyvälle kehitykselle. ALD on demokratisoinut tietotekniikan omistamista ja sen myötä ihmiskunnan tiedonsaantia ja viestintämahdollisuuksia”, sanoo Millennium-teknologiapalkinnon kansainvälisen palkintolautakunnan puheenjohtaja, akatemiaprofessori Päivi Törmä.
 
Kuva: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ojensi kahdeksannen Millennium Teknologiapalkinnon TkT Tuomo Suntolalle Helsingissä 22.5.2018.
 
Millennium Talks, Jyväskylä 21.11.2018: Miksi ideasta Millennium-teknologiapalkintoon tarvittiin 44 vuotta?
© 2018. Physics Foundations Society ry, Espoo, Suomi. Kaikki oikeudet pidätetään. 

Luotu Woo: lla®
This website may use Cookies
This website may use Cookies in order to work better. At anytime you can disable or manage it in your browser's settings. Using our website, means you agree with Cookies usage.
Cookies Information
This website may use Cookies in order to work better. At anytime you can disable or manage it in your browser's settings. Using our website, means you agree with Cookies usage.
OK, I understand